—Eipä vähää pää väärässä niin heränneellä miehellä, kun teetäpäs koppakengät piialle, oli Pekka ihmettelevinään.
—Aivan vaan koppakengät ja vielä hyvät.
—Käskikö naukua panna?
—Ei tuo sitä…
—Panitkos?
—No ehkäpä ne äännähtävät, sanoi suutari ylpeästi.
—Jokos olet minun kenkäni valmistanut?
—Jo minä ne tässä eilen sukaisin.
—Aivan yhtenä päivänä taisit sukaista, vaikka lauletaan, että suutari se kenkäparin viikossa lattiall' nakkaa ja sillä hän elättää lasta ja akkaa: juo ja laulaa ja juo.
Suutari puraisi naulan kärkeä, kapsautti sen sitten osaavalla lailla kiinni ja sanoi: