— Sen, joka asuu Raivion mökissä.
Nevalainen tuli reen luokse ja Villeä leuasta kohottaen puheli:
— Vai sen Hyttilän entisen Kustaavan poika. Joko tämä on näin suuri. Eipä näyttäisi naamaansa.
Ville oli kovasti hämillään, kun häntä noin katseltiin, ja koetti vetäytyä turkin kauluksen suojaan.
— Terveen näköinen poika, sanoi Nevalainen irroittaen kätensä Villen leuasta. — Ketä sinun isäksesi sanotaan? Vai etkö sinä tunnekaan isääsi?
Nevalainen näki, ettei tullut vastausta, ja kääntyi Veertiä puhuttelemaan.
— Mitä sinä tulit noutamaan?
— Pannua ja astioita.
— Pitää antaa astioita. Tulkaahan tupaan, niin tytöt katselevat.
Veerti seurasi kehoitusta, mutta kun huomasi Villen jäävän rekeen istumaan, niin kääntyi takaisin.