Mutta kun he huomasivat, että pojalla oli vedet silmissä, kääntyivät pois, ja toinen sanoi:
— Vätyspä olet, kun pelkäät ihmisiä.
Nyt ei enää tullut kukaan puhuttelemaan, ja hän oli hyvillään, kun viimeinkin kaikki astiat olivat reessä ja Veerti alkoi kääntää hevosta.
Isäntä oli tullut katsomaan poikien lähtöä.
— Minnekkä sinä siitä? hän kysyi, kun ei Veerti kääntänytkään hevosta sinne, josta olivat tulleet.
— On asiaa Simo Kurkisen mökille, selitti Veerti.
— Mitä asiaa? tiedusti Nevalainen.
— Kutsun hautajaisiin veisaamaan.
— Älä kutsu Simoa, kielsi Nevalainen. — Kutsu joku muu.
— Sitä Kustaava käski kutsua.