— Vaikkapa. Kustaava ei ole ajatellut. Simo saattaisi veisailla sopimattomia virsiä.
— Kuuluu se ennenkin veisanneen hautajaisissa.
— On veisannut, mutta jos veisaa isällesi rumia pilkkavirsiä.
— Kirjastahan se veisannee, huomautti Veerti.
— Kirjastapa kirjasta, mutta kyllä sieltä löytyy pilkkavirsiäkin, selitti Nevalainen.
Veerti ei muuttanut päätöstään, vaan alkoi ajaa Simon mökille. Kartanosta ulommaksi tultua kohotti Villekin päätään ja kysyi:
— Mitä se isäntä sanoi Simosta?
— Sanokoonpa mitä hyvänsä, tänne me menemme, vastasi toinen.
Simo oli metsässä, mutta Veerti ilmoitti asiansa Petterille, joka hakata nyhräsi halkoja mökin lastukolla.
Nyt oli nämä asiat toimitettu.