— Ei tarvitse muuta kuin jauhaa.

— Eihän tuo sitten taida olla mikään synti.

— Synnin pelostako sinä et itse suostunut illalla jauhamaan?

— Niin, kun taikomista sanotaan synniksi.

— Kyllä siltä synniltä saat olla rauhassa, sanoi Heta. — Mutta hae nyt ruokaa ja syö, ettet tarvitse nälkääsi valittaa.

Kustaava meni ruokahuoneeseen, mutta ei hän malttanut monta palaa haukata, kun jo kiirehti karjan ruokintaan. Heta jäi kehräämään ja tuudittamaan kätkyttä. Hän johtui ajattelemaan tavallista vakavammin apulaisensa elämän kohtaloa. Ennen elänyt huolettomia päiviä talon emäntänä, nyt leipäkannikka omaa ruokaa. Täytyy olla tyytyväinen, kun saapi keittoa kuppiinsa ja piimää tuoppiinsa. On tämä elämä kuitenkin kummaa nuijaroimista.

Hän alkoi hyräillä virttä: Ah mi' ompi elom' tääll', tuska vaiva tuskan pääll'… Sitä tulla hoilotti säkeistö toisensa perästä. Sen lurikoitteleva sävel soveltui kehtolauluksi lapsille ja oli samalla yhteinen huokaus tämän elämän kirjavuudesta.

IV.

Hetan virsi ei ennättänyt loppua, kun metsässä ollut miesväki tuli päivälliselle. Isännällä itsellään oli vielä toimitettavaa tallissa, mutta talon ensikymmenen lopulla oleva poika, Veerti, kiirehti tupaan katsomaan, oliko ruoka pöydällä. Perästä seurasi talon silloinen työmies, mustapartainen Jaakko, jota sen vuoksi sanottiinkin Parta-Jaakoksi. Tämäkin katsahti heti ovesta astuttuaan pöydälle, ja kun ei siinä näkynyt mitään, niin tiristi tyytymättömänä silmäkulmiansa ja mytisti samalla suutaan niin pitkään ja kovasti, että kulma- ja partakarvat melkein koskettivat toisiinsa. Samanlainen silmäkulmien ja suun liike seurasi aina, milloin Parta-Jaakko jotain ajatteli. Jos ajatus oli mieluinen, kohoilivat ja tiristyivät kulmat ehtimiseen, ja huulet laajenivat ja mytistyivät sitä mukaa. Jos ajatus oli oikein hupainen, pääsi yhtäkkiä kuuluva naurun posaus.

Näistä kasvojen eleistä voi jo huomata, ettei hänellä ollut "kaikki kotona". Mutta hän ei tehnyt kellekään pahaa, vaan teki työtäkin, kun oli mukana muita, jotka osasivat sävyisästi irroittaa noista pitkistä ajatuksista ja ohjata työhön. Olipa hänellä käsityötaitoakin. Uusi kätkyt, jossa lapset parhaillaan nukkuivat, oli hänen tekemänsä.