— Jääpihän siitä lihat taloon, koki hän esitellä. Otatte toisen porsaan ja minä annan 50 penniä "kärsärahaksi".
— Antaa olla kukkaron aukomatta niin vähän tautta, keskeytti isäntä. Tästä täytyy tehdä toisenlainen tili. Vieras saapi pitää porsaan omanansa, kun maksaa meille laskun mukaan sen ruan ja hoitopaikan.
— Mitenkä sitä osaa laskea, kun ei ole mitan mukaan syötettynä, sanoi
Kusto, ihmestyen isännän esityksestä.
— Onhan se vähän vaikeata, kun ei aavistettu tämmöistä tapausta, eikä osattu syöttää puntarin nokasta, sanoi isäntä. Mutta kyllä siitä selvä kuitenkin tulee. Noutakaapa tytöt se porsaan allas, niin mitataan kuinka paljon se vetää ja siitä sitä päästään laskujen perille.
Mutta tytöt eivät olleet käskyä kuulevinaankaan, menivät juoksujalassa toisiin huoneisin nauramaan.
— Mitä ne arvelivat kun eivät tuoneetkaan, torui isäntä totisena ja käski sitten renkipojan noutamaan allasta.
Poika hyppäsi kiireesti ja heitti suu naurun virnissä altaan olaltaan lattialle.
— Näinkö suuri, ihmetteli Kusto. Tämähän vetää pari kannua. Ei se ole jaksanut syödä tämän täyttä kerrallaan.
— Pitää kutsua niitä jotka ovat syöttäneet, sanoi isäntä. Käskepä Reeta tänne.
Renkipoika haki Reetan, vaan ei siitä ollut avuksi.