— Ja toki!
Nyt lähti Juliana pyrynä liikkeelle, eikä viipynytkään kauan.
— Istukaa toki lepuuttamaan jalkaanne, houkutteli hän ennen kun antoi juoma-astian.
Kun vieras oli seurannut kehoitusta, alkoi Juliana innoissaan puhella:
— Olenhan minä kuullut paljonkin opettajasta, vaikka en ennen ole nähnyt. Viime lukukinkerin lopussa oli aivan kilvan kahakka, että kuka saapi koulun kotiinsa, kuin tiesivät että on uusi opettaja. Entisen opettajan ollessa ne jukkaroivat koulua vastaan ottaissaan. Tunsitteko entisen opettajan?
— En tuntenut, vastasi vieras laskien tuopin pöydälle. Kyllä nyt jano erosi. Kiitoksia paljon.
Juliana ei joutanut kiitoksia kuuntelemaan, vaan jatkoi:
— Vai ette tuntenut entistä opettajaa! Se oli poikamies, ja siitähän se jupakka taisi tullakin. Joko teillä on emäntä, tai rouva?
— Eipä ole vielä kumpaakaan.
— Vai ei. Joko olette miten iällä?