"Ah, jospa asuisimme lähellä Teidän suurta leipomoanne Rosengårdissa", sanoi rouva, ajatellen talouttaan. "Me leivomme niin huonoa leipää."
"Onhan nimismiehen talossa leipuri."
"Niin, mutta hänellä ei ole leipää myytävänä."
Pappi sanoi: "Ikävä kyllä hän juo niin paljon. Olen kirjoittanut hänelle kirjeen, mutta…"
Mack oli hetkisen vaiti. "Niinpä perustan minä leipomon tänne haaraliikkeeni yhteyteen", sanoi hän.
Hän oli kaikkivoipa, hän teki mitä halusi. Vain sana, ja leipomo syntyi heti.
"Ajatelkaahan!" sanoi rouva ihmettelevin silmäyksin.
"Te tulette saamaan leipää, rouva. Sähkötän kohta työväkeä. Kaikki vaatii vain lyhyen ajan, muutamia viikkoja."
Mutta pappi oli vaiti: Mikseivät hänen talousneitsyensä ja hänen palvelijattarensa saattaneet leipoa tarvittaessa leipää? Nyt kallistui leivän hinta.
"Saan kiittää Teitä, että olette antanut minulle luottoa puodissanne", sanoi pappi.