Ragnan oli siis pakko jatkaa: Hän ei tahdo tietää minusta mitään, nauraa vain koko jutulle.
Kun Edevart huomasi, ettei tässä enää voinut kierrellä, hän kysyi suoraan: Kuka se mies on?
Se laivuri, tiedäthän.
Laivuri?! Ei, en minä tiedä.
Se menneenkesäinen laivuri. Silloin, kun yllätit meidät pensaikosta.
Edevart virkkoi mietteissään: Ei, ei se voi olla hän.
Kuinka niin ei voi? Kyllä se on hän.
Mutta ethän sinä tahtonut? Sinähän työnsit häntä luotasi kun minä satuin tulemaan siihen?
Hän se kuitenkin on joka tapauksessa, väitti Ragna itsepintaisesti.
Nyt minä en ymmärrä.