Mitäkö aion sinulle maksaa? Johan siitä sovittiin edeltäpäin:
Tavallinen merimiehen palkka, niin minä sanoin.
Siksi minä vain, kun jouduin olemaan laivurina.
Laivurina! Knoff pudisti säälivästi päätään.
Tuo jo pistätti Edevartia, mutta hän sai sentään sanoneeksi: Olinhan sentään vastuussa kaikesta.
Niinpä kyllä, vastasi Knoff kärsivällisesti, voidaan niinkin sanoa.
Mutta loppujen lopuksikin vastuu kai oli sentään minun.
Ja matka sujui kaikin puolin onnellisesti.
Knoff ei vastannut.
Edevart kysäisi äkkiä: Paljonko maksatte Noremille?
Kaljaasin laivurille, Noremilleko? Miksi sitä kyselet? Sehän on aivan toinen asia. Hän on minun palveluksessani päässyt kohoamaan ja saanut ajan mittaan yhä enemmän.
Niinpä niin! tuumi Edevart huulet tiukasti supussa.