Mitä varten panet minut niitä kantamaan?
Sitä sinä et tietysti ymmärrä. Täytyyhän minulla olla palvelija. Kun tulet Venäjälle et näe kenenkään itse kantavan pienintäkään myttyä. Sitä varten on aina palvelija matkassa. Ja jos myttyjä on monta, on matkassa kaksi palvelijaa.
Kuinka monta sikarilaatikkoa sinulla kaikkiaan onkaan?
August keikautti ylimielisesti päätään ja sanoi: Ei taida enää olla montakaan sataa jäljellä. Myin jo ennen sinun tuloasi tuhatkunta laatikkoa.
Kuka sinulla silloin oli palvelijana?
August hätkähti: Mitä — palvelijanako? Ei, käskin ostajien itsensä käydä noutamassa laatikot laivasta. Mitä sinä sitä kysyt?
Edevart, ajatuksissaan: Niin no, minä muuten vain kysyin. Mutta tälläkö sinä aiot niin rikastua?
Minun ei sovi vastata tuommoisiin kysymyksiin, tokaisi August loukkaantuneena. En kerro sinulle tänään kaikkea, mitä minulla on kiikarissa. Mutta muuten tekee mieleni kysyä sinulta: onko sinulla sitten niin paljon, enemmän kuin minulla? Näytä minulle!
Minulla ei ole mitään.
No niin. Onko sinulla sitten mitään syytä istua tässä riitaa haastamassa?