Mikä sitä laiva-asemaa sitten vaivasi?
Edevart selitti, mitä hän oli Fosenlandetissa kaikilta kuullut, nimittäin että tuo laiva-asema oli vanhastaan ollut Vesisaaren-Hampurin linjan vuorolaivojen poikkeamispaikkana ja että ne aina ajoivat Knoffin ohi, vaikka hän oli suuri liikemies. Se oli joka suhteessa luonnotonta, mutta Knoffissa ei vain ollut miestä saamaan aikaan muutosta.
Augustille asiat selvenivät yhtäkkiä. Hänellä oli laajaperäiset kokemukset eikä hän ollut suinkaan hidas keinoja keksimään. Tekikö poikkeaminen Knoffin rantaan paljonkin mutkaa? Kuinka syvä satama oli? Oliko ympärillä asutusta ja takamaata?
Edevart arveli sitä olevan paljon enemmän kuin vanhassa paikassa, joka oli niemen kärjessä.
No sitten Knoff on houkka!
Miten niin?
August oikein kiihtyi, hänellä oli jo suunnitelmansa valmiina ja hän kyseli edelleen: Sanoitko, että vanhassa paikassa on noustava laivaan veneestä?
Niin juuri.
Ja etkö vastikään maininnut, ettei Knoffin satama jäädy?
Niin sanoin. Se ei jäädy. Sama asia kuin Svolærissa.