* * * * *
He elävät elämäänsä iloiten tanssijain lailla, maailman nuorimpana ja rahattomimpana kansana. Ja vain harvoin, ylen harvoin näkee heidän rikkovan muotoja. Heillä on veressään vanhaa kulttuuria, he välttävät mielellään olemasta raakoja, he säilyttävät tasapainon. Kuten kaikki ylimykset ovat he vanhoillisia, vielä tänäkin päivänä sulkevat he postiosoituksensa suulakalla ja käyttävät tulitikkuja, joiden pelottavan rikinhajun voittavat ainoastaan amerikalaiset tulitikut. Heillä on suuri menneisyys, he elävät siitä; univormupukuinen kenraali tulee yhä pysymään heidän jumalanaan ja he huokaavat muistellessaan yksinvallan loistoa. Ministeristön lähetit käyttävät tänäkin päivänä kaksikolkkaista hattua. Herra — herra!
Hotellin ulkopuolella istuu eräänä iltana kokki ja kokkipoika astioita pesten. He istuvat jutellen päätetyn päivätyön jälkeen. Sitten nousee kyökkipoika sanoen:
— Hyvää yötä, herra.
Ja kokki vastaa:
— Hyvää yötä, herra.
Kohteliaisuuksia ei unohdeta…
Eräänä päivänä tuli kirje. Se oli vastaus pyyntöön saapua rakkauskohtaukseen. Eräs nuori nainen oli äsken jäänyt leskeksi, hänellä oli surua ja hän käytti mustareunuksista paperia. Mutta hän lupasi kuitenkin tulla rakkauskohtaukseen.
Tiedän, että se on totta. Näin itse hänen mustareunuksisen kirjeensä.
* * * * *