— Hello boys! vastattiin. Snalk in! Mutta kun pelaajat eivät näkyneet sen enempää välittävän vastatulleista, laskivat nämä säkkinsä nurkkaan, kalvoivat piippunsa esiin ja alkoivat tupruttaa savua jo ennestäänkin paksuun ilmaan.
Hetken kuluttua päättyi peli ja silloin rupesivat pelurit vieraita vähän lähemmin tarkastamaan.
— Ottakaa ryyppy! kehoitti isäntä ja työnsi jalallaan saviruukun vähän lähemmäksi Pekkaa, joka istui etumaisena.
Kun Pekka heti käsitti, mistä oli kysymys, pyyhkäsi hän kohteliaasti suutaan käsiselällään ja nosti astian huulilleen.
— Kiitoksia, sanoi hän suomeksi, sitten kun oli osansa ottanut.
— Halloo! huusi isäntä. Mitä te sanoitte?
Pekka irvisti ystävällisesti vastaan, mutta ei virkkanut mitään.
— Ettekö puhu englantia, pojat? kysyi muuan miehistä.
— Ei ymmärrä, vastasi Matti, kun kysyjä puhuessaan oli katsonut häntä silmiin.
— Nämä ovat hauskoja elukoita nämä, sanoi mies toveriensa puoleen kääntyen. Nyt pannaan ilo käymään ja katsotaan, mistä aineesta ne ovat valetut.