— Minä voin ajaa — sanoi Aatami nuorempi.
— Poika voi ajaa — vakuutti isä. Översti katseli ensin isää, sitten poikaa, jonka harmaat silmät tarkastelivat häntä rävähtämättä.
— Luulenpa, saakeli soikoon, että sinä voit — sanoi hän viimein. — Valjasta ori, sill'aikaa kun minä riennän ilmoittamaan ajajan vaihtoa. Minä tulen paikalla takaisin.
— Tästä saisitte antaa Carriganin kärsiä — sanoi palkintolautakunnan sihteeri, heti kun me — minä seurasin muassa — tulimme palkintotuomarien lavalle.
— Kuinka niin? — kysyi översti hämmästyneenä.
— Ettekö tiedä? Carrigan oli juuri täällä ilmoittamassa, ett'ei hän ajakaan the Unknownia, vaan Sandersonin tammaa, teidän ainoaa vaarallista kilpailijaanne, jonka pitäisi oleman jonkun vedonvälittäjän oma. Ettekö kuule rähinää vedonlyöntipaikalla? Tamma on tuota pikaa tullut suosikiksi yli kaiken kurssin, eikä yleisö tahdo panna ainoata centiä teidän hevostanne vastaan, jonka luullaan tulevan pois pyyhityksi.
— Vai niin! — sanoi översti tyynesti. — Olkaa hyvä ja huomatkaa minun muistutukseni ajajan vaihdosta. The Unknownia ajaa Aa — Aa — mikä lempo sen pojan nimi taas olikaan? — Sen kysymyksen hän teki minulle.
Minä kirjoitin kiireesti pojan nimen paperille ja me riensimme sieltä pois, kulkien vedonlyöntipaikan kautta, jossa oriista tarjottiin monenmoista kurssia, vaikka ilman menestystä.
— Viisikymmentä yhtä vastaan, the Unknown! — huusi Jackson suoraan överstin suuhun, kun me menimme hänen pöytänsä ohitse.
Översti pysähtyi paikalla ja pisti kätensä povitaskuun.