Mestari tuli ja otti kuudessa kuukaudessa tehdäkseen rakennuksen valmiiksi. Mutta Taavetti alkoi uudestaan epäillä tuumaansa kuultuaan, kuinka kalliiksi se tulisi.
Niin kalliiksi ei hän sitä ollut koskaan ajatellut. Kyllähän hänellä oli rahaa pankissa enemmänkin, mutta — — — —
— Nooh, viisi siitä! Karttuuhan sitä rahaa lisää taas, jos elonikää jatkuu, päätti hän lopulta. — Tuleehan se maksamaan, jos mieli saada hienoa.
Siitä pitäen oli hänen suurin huvinsa katsella, kuinka tuo komea rakennus kohoamistaan kohosi. Ei asetettu hirttä, ei kiveä paikoilleen koko talossa, ett'ei hän sitä ensin olisi tarkastanut. Ja vastustamattoman itsepäisesti pakotti hän rakennusmestarin monta kertaa hylkäämään jonkun kappaleen, joka ei hänen mielestään ollut kylliksi hyvä.
— Taloja ei rakenneta joka päivä, päätteli hän. — Se tulee siinä pysymään kauvan, eikä siihen siis saa käyttää huonoa ainetta.
Kun se lopulta oli valmis ja maksettu, antoi hän vielä rakennusmestarille aika summan rahaa huonekalujen ja muiden välttämättömien tarpeitten ostoa varten S:t Paulista. Ja kun ne olivat saapuneet, pyysi hän rouva Lehtistä neuvomaan, mitenkä ne asetettaisiin paikoilleen, että kaikki näyttäisi niin somalta kuin mahdollista. Puutteellisuuksia ei saanut olla, kaikki piti oleman täydessä kunnossa, vaikkakin pankkisäästöt menivät niin tarkkaan, ett'ei montakaan sataa dollaria jäänyt jälelle, sittenkun kaikki ostokset oli suoritettu.
Mutta kun kaikki oli järjestetty täyteen kuntoon, väänsi hän uuden rakennuksensa ovet lukkoon.
— Siellä ei saa kukaan asua, ennenkun Katie tulee, päätti hän. —
Sitten pidetään siellä tulijaiset.
Rouva Charles Lehtinen pudisti vielä kerran merkitsevästi päätään, niinkuin hän oli monesti tehnyt rakennuksen aikana. Mutta ei hän puhunut siitä sanaakaan miehelleen, joka ei älynnyt mitään koko asiasta.
Oli enää vaan kaksi kuukautta jälellä Katien kotiin tuloon, kun kerran sattui niin, ett'ei hän kolmeen viikkoon kirjoittanut yhtään kirjettä. Taavetista alkoi jo tuntua hyvin levottomalta, mutta sitten tuli pieni, nähtävästi kiireessä kirjoitetta lippunen, jossa Katie pyysi anteeksi, ett'ei ollut niin pitkään aikaan kirjoittanut. Hänellä oli ollut niin äärettömän paljon tekemistä. Mutta pian hän kirjoittaisi taas.