Tämän te tuota, muistatte… jumala rankaisee — jumala muistaa kerran teidät.
KAARLO
Mutta teidät muistaa vain piru!
EMIL
Tuskinpa pirukaan viitsii Kettusen puolesta kiusata kunnon ihmisiä.
KAARLO
Aa — onhan sillä täällä parikin uskollista asiamiestä — patruuna ja mestari. Kyllä ne viitsivät — kun Kettunen taas suutelee heidän saappaitaan.
(Naurua.)
KETTUNEN röyhkeästi.
Se on minun asiani! Ja kai minä yhtähyvin saan mennä työhön kuin
Halonenkin. Hänelle ette sano mitään… — (Kaikki hämmästyvät.)