Mitä tämä on…? Päästäkää, päästäkää minut… pois, minä tahdon…
KAARLO huutaa kaameasti.
— Myöhäistä! Et enää mene täältä!
(Hän kyyristyy hiukan ja tuijottaa hetken kuin sekopäisenä kuumeesta kiiluvin silmin vihollistaan. Mestari käyttää tätä toimettomuutta hyväkseen, hyökäten äkkiä telefooniin.)
MESTARI kiertää telefoonin kampia vimmatusti ja parahtaa hätääntyneenä.
Poliisikamari! Apua Jönssonin tehtaalle! Täällä… apua!
(Kaarlo aikoo ottaa revolverin taskustaan mutta se takertuu taskun vuoriin. Mestari huomaa sen, heittää kuulotorven ja siepaten nurkasta pomon jättämän koneavaimen aikoo hyökätä Kaarlon kimppuun.)
(Mutta viime hetkellä saa Kaarlo revolverin irti taskustaan ja ojentaa sen mestaria kohti. Mestarin ase putoaa kolahtaen lattialle, hän pakenee kamariinsa ja lukitsee oven, huutaen eläimellisellä äänellä)
Apua… auttakaa, auttakaa! Minut murhataan… murhataan!
(Kaarlo ei puhu enää mitään. Hurjalla vimmalla potkaisee hän oven säpäleiksi ja syöksyy mestarin huoneeseen. Sieltä kuuluu askelten töminää, mestarin hätähuuto joka vaikenee korahtaen revolverin laukaukseen. Sitten seuraa hiljaisuus ja hetken kuluttua tulee Kaarlo takaisin revolveri kädessään.)