Herra jumalat Mitä, mitä tämä on…? Minä tunnen kauhean halun yhtyä tuohon nauruun… Herra auta, auta minua!
Perjantaina.
Rakas isä!
Suo minulle anteeksi, minä olen muutaman kerran nauranut. Toverit pelästyivät ja minä pelkään, että saan siitä jonkun rangaistuksen — en voinut sille mitään! Nyt ovat toverinikin alkaneet nauraa; mutta minä en enää — en naura enää!
Lauantaina.
Isä!
Minun täytyy kirjoittaa muutama rivi ja lähettää sinulle, vaikka minulla on kuumeentapainen kiire. Sillä minulle on tapahtunut yliluonnollinen onni — minulle on annettu elämän avain.
Minä taistelin kauan vastaan, vaikka vaunuista yhtämittaa kuului iloinen nauru. Lopulta ilmestyi enkeli taivaasta ja sanoi: Sinä olet valittu. Naura! Minä täytin hänen käskynsä ja yhtäkkiä tunsin, miten sydämeeni syöksähti ihana valo, nälkä, jano ja väsymys katosi kuin pyyhkäistynä ja sanoin kuvaamaton riemu täytti koko vapisevan ruumiini. Nyt ymmärsin, että se oli Saatana, joka oli estänyt minua totuudesta!
Oi, iloitse isä! Iloitse, että sinulla on sellainen poika! Ajattele: vuosituhansia ovat ihmiskunnan suurimmat nerot uhranneet koko elämänsä tuolle kysymykselle ja sen olen nyt minä ratkaissut! Minä olen keksinyt elämän loimen salaisuuden.
Ja se on tämä: ihmiskunnan, kaikkien ihmisyksilöjen täytyy kehittyä niin pitkälle kuin minä olen kehittynyt — että voi nauraa kaikelle; tietää kaikki ja tuntea samaa, ääretöntä riemua kaikesta olevaisesta, niinkuin minä ja muutamat valitut minun seurassani..