LINNEA nauraen harmistuneesti. Ei enempää eikä vähempää näin suoraan puhuen, kuin että hänestä kerran tulee hulluinhuoneen asukas.
GÖÖS hieman tulistuen. Neiti suvaitsee panna minun suuhuni sanoja, joita en ole koskaan lausunut!
LINNEA. Se oli ainakin puheittenne sisältö!
SYLVIA. Niin minäkin sen ymmärsin…
MIRJAM. Sanokaa nyt minullekin, mitä hänestä tiedätte…
LINNEA jatkaen ivallisesti. Vaikka minä muuten luulen, että herra Göösin hirveä pelko on pääasiassa hänen vilkkaan mielikuvituksensa tuotetta. Herra Storm, joka näyttää niin sävyisältä ja kauniilta…
GÖÖS suuttuen. Kuka on sanonut, että minä häntä pelkään? Mutta sen sanon, että tuon kauniin ulkokuoren alla, jota te niin suuresti ihailette, asuu itse paholainen!
LINDEVALL hiukan kiivastuen. Nyt sinä menet liian pitkälle… tuo on jo parjausta. Onko sinulla mitään todistuksia, kun teet noin rohkeita väitteitä? Minä pyydän huomauttaa, että olen hänen ystävänsä, enkä salli…
GÖÖS keskeyttää nauraen. Ahaa! Sinä aijot ruveta hänen asiamiehekseen, jos hän nostaisi minua vastaan kunnialoukkausjutun! (Lyöden häntä olkapäälle.) — Sen jutun sinä, veli hyvä, menetät! Sillä todistuksia minulla on vaikka kuinka paljon…