STORM. Sinäkö sen tiedät…?
LINDEVALL. Sinähän lupasit kuunnella minua, ystäväni… Siis ensiksi on varmaa, että oikeus ottaa huomioon kaikki lieventävät asianhaarat ja rangaistus tulee olemaan mahdollisimman lievä — ehkä 4-5 vuotta. Ajattele myöskin sitä tulevaisuutta mikä sinulla saattaa olla: sinullahan on loistavat lahjat — sinä voit lueskella jo sinä aikana kun olet täällä… Sen jälkeen voit mennä esimerkiksi ulkomaille ja saavuttaa vaikka minkälaisen tulevaisuuden… Ja vielä… Niin, minä kyllä näen kasvoiltasi, että pidät minua kylmänä ja tunteettomana näitten sanojeni tähden… — (Liikutettuna) — Mutta usko minua — usko mitä jo eilen sanoin: minä kyllä ymmärrän tuskasi, ymmärrän, että sinusta näyttää siltä kuin olisi kaikki auttamattomasti kadotettu… Mutta sinä olet nuori… sinä voit vielä unohtaa kaikki, ja olla ehkä onnellinenkin…
STORM tuskallisesti. Oi ystäväni… Sinä unohdat yhden tärkeän seikan… sen, että minä rakastin häntä. Minä rakastin häntä enemmän kuin omaa elämääni! Ja kun hän on kuollut, on minulta kaikki loppunut…
Äänettömyys.
LINDEVALL arasti. Mutta ystäväni, selitä minulle — ei sentähden, että tahtoisin sinua tuomita — vaan että ymmärtäisin sinut täydellisesti… Niin… koeta selittää, miten sinä saatoit hänet surmata, kun… kun sinä rakastit häntä…
STORM. Siinä minun onnettomuuteni juuri on, että voin tehdä tuollaisia kauheita… Se on minun luonteessani… ja sen olen useasti sinulle selittänyt.
Äänettömyys.
LINDEVALL hiljaa. Mutta sinähän rakastit…
STORM kiihtyen. Se onkin kauheata, ettei silloin voi tehdä mitään eroa… ei muista mitään päätöksiään… Mitä muuten tulee tuohon kauheaan tapaukseen, niin muistan hämärästi, että koko olemukseni täytti vain se tunne, että minun täytyi heidät surmata. Jospa Mirjam olisi ollut aivan hiljaa, hiljaa, niin ehkä en olisi häntä ampunut… Mutta kun hän alkoi liikkua, pyytää, rukoilla… — (Tarttuen kaksin käsin päähänsä, muuttuen kauhean näköiseksi) — Ooh! Voi minua… voi minua…! Minä olen kirottu… kirottu… — (Vartijan silmä ilmestyy tirkistysreikään. Storm hyökkää ovea kohti) — Pois, pois!
LINDEVALL pelästyneenä. Rauhoitu ystäväni… rauhoitu! — (Viittaa vartijalle) — Ei se mitään… ei mitään…