LICINIA (punastuu ja katsoo äänettömänä alas.)
SPARTACUS (varmasti.)
Jos sen tahdot tietää, Licinia, niin minä voitan hänet.
LICINIA.
Voitatko? Onko se mahdollista?
SPARTACUS.
Se on varma.
LICINIA (katsoo Spartacukseen äänettömällä ihailulla.)
Äänettömyys.
LICINIA (hiljaa.)
Se on väärin, että sinä olet täällä. On sääli, että…
SPARTACUS (synkästi.)
Missä minä olisin … minähän olen gladiaattori … orja!
LICINIA
Mitä sinä puhut… Sinä voisit olla vaikka imperaattori…
SPARTACUS (hätkähtää.)
Pilkkaatko sinä?