VERUS.
Minun huvilassani?
LICINIUS.
Kuka heidät sinne lähetti?
LICINIA.
Spartacus…
ÄÄNIÄ.
— Tuo rosvoko?
— Sinä olet sairas!
— Se on mahdotonta!
LICINIA. Hän sen teki… Hän aikoi minutkin lähettää sinne, mutta pääsin ulos ja karkasin ratsastaen tänne…
ANICIUS (juopuneena.) Tehköön mitä tahansa, hän on kaikissa tapauksissa saastainen orja … koira!
LICINIA (tulistuen.)
Älä parjaa! On hän ainakin parempi kuin sinä!
Yleinen hämmästys.
HUUTOJA.
— Mitä tämä on!
— Hän on rakastunut orjaan!
— Se on sittenkin totta mitä puhutaan…
LICINIUS (ankarasti.) Sinä unohdat itsesi! Sinä unohdat, että … että… — Sanoitko että talomme palaa?