— Ei! Ei ainoatakaan! jyrähti äärettömässä salissa niin rajusti ja raivokkaasti, että tohtori alkoi vapista. Ja salin etupuolella nousi eräs mies ja lausui värisevin äänin:
— Minä olen kuulunut myöskin Rauhanliiton vähemmistöön, mutta nyt minun täytyy siitä luopua ja minä luulen toistenkin tekevän niin — tohtori B. on mennyt liian pitkälle.
Joka taholta kuului rauhanliittolaisten kiihtyneitä, hyväksyviä huutoja. Tohtori pälyili kalpeana ja kauhistuneena ympärilleen — niinkuin häntä olisi joka puolelta uhattu ampua. Sitten hän lähti, ja hänen uljas vartalonsa oli painunut kuin raskaan taakan alle. Kokouksen puheenjohtaja ilmoitti, että muissa sähkösanomissa ei ollut avunpyyntöjä, ja siksi oli parasta lähettää heti lentäjät matkaan. Professorin tekemä ehdotus hyväksyttiin valtavalla hyvä-huudolla, ja lentäjät poistuivat.
Sihteeri nousi taas puhujalavalle ja alkoi lukea kolmatta sähkösanomaa. Siinä oli seikkaperäinen selostus suurlakosta ja ilmoitus, että muutamia harvoja välttämättömiä aloja oli päätetty jättää lakon ulkopuolelle; varsinkin, koska hallitus oli suhtautunut lakkoon odottamattoman suopeasti. "— Antanut julistuksen, jossa tuomitsee ankarasti tapahtuneen rikoksen, ehdottaa kansainvälistä kokousta, kannattaa yleistä aseistariisumista ja on muodollisuudet sivuuttaen kutsunut parlamentin kokoon kahden päivän kuluttua. Kaikissa kokouksissa vaadittu aseistariisumista."
Neljännessä maassa oli asema yleensä samanlainen kuin edellisessä: suurlakko, rauhallista, hallitus sovitteli. Lopuksi vakuutettiin, että jos vain muualla voitetaan, niin kyllä heillä ajetaan aseistariisumiskysymys läpi. Viidennessä raivosi parhaillaan ankara taistelu, mutta hallituksen puoluelaiset olivat yleensä tappiolla, ja niiden hallussa oli vain muutamia paikkakuntia. Voitto oli siis varma.
Hyvin jännittyneinä kuunneltiin Marcuksen kotimaasta tulleita tietoja. Kun kaikki keskusjärjestöt olivat olleet pääkaupungissa, ei mitään yleistä tiedonantoa saatu. Mutta eri kaupungeista saapuneet tiedot osoittivat, että vallankumous sielläkin varmasti voitti. Luonnollisista syistä olivat taistelut monissa paikoissa olleet äärimmäisen raivokkaita ja verisiä.
Sihteeri otti taas uuden paperin ja luki seuraavaa:
"Heti aamulehtien ilmestyttyä suurta mielten kuohua. Sotilasliitto ja Sosialistit lähettivät julistuksen. Heti kaikkialla suuria kokouksia, joissa hyväksyttiin meidän vaatimuksemme. Suurlakko täydellinen. Hallitus eronnut. Kaikkien vastustuspuolueiden edustajat ja toimihenkilöt pitivät yhteisen kokouksen, kutsuivat eduskunnan kokoon. Edustajat noudetaan huomenna lentokoneilla. Suunnattomat kansanjoukot marssivat sotilaiden kanssa kaduilla laulaen Marseljeesia. Yleistä riemua hämmentää ainoastaan toissa yönä tapahtunut suuri rikos. Jos jossakin tarvitaan apua, niin me tulemme ilomielin.
"Sosiaalidemokraattinen puolue.
Antimilitaristinen sotilasliitto."
— Se olikin viimeinen, lausui sihteeri matalalla äänellä, kokosi vapisevin käsin paperinsa ja poistui puhujalavalta.