On Isisjuhla. Kansaa tulvanansa on kadut kaikki. Jumalattaren kultaista kuvaa seuraa vaunuissansa myös pyhä neitsyt, immyt Isiksen.
Timantttidiadeem' on otsallansa, kyykäärme kiertää ympärillä sen ja valkohuntu kätkee kasvojansa hopeavaippa valuu varrellen.
Ja avopäin ma astun vakavana
kuin pyhyys itse, enkä kumminkaan
Isiksen vuoksi huokaa hartahana,
en miellä muiden seuraa vaunujaan. En tunne häntä. Jumalainoana ma papitarta pyhää palvon vaan.
11.
Suo kätes mulle, katse kaunis heitä ja siunaukses mulle myötä suo; on eron hetki tullut, muita teitä mun käydä täytyy määrän oudon luo.
Mun mennä täytyy. Kulta, kyyneleitä, joit' eron tuska silmihini tuo, ja joit' on viljoin, en ma sulta peitä, vapaasti vainen virratkohon nuo.
Mut kysellä sa saa et, miksi lähden pois kauas, kauas, kauas luota sun; on vastausta vailla suuni mun,
ma vaiti pysyn pyhimpäni tähden. Mun mennä täytyy. Jumalien nähden tie luota sun käy miehen murretun.
12.