Elvy aamu, huomen jo,
nouse yöstä aurinko,
ett'ei iki-unta vaan
nukuttaisi päällä maan!
On niinkuin —
On niinkuin ei olis kyllin suruss' ympäri Suomenmaan, kun murheen siementä inhaa sen lapsoset kylvävät vaan.
Salaparjaus toimii yössä
ja joustaan jännittää,
viatonten sieluhun syösten
vihan vasaman myrkykkään.
On orjien urhokkuutta
salavaino ja kettuus tää.
Monen voimakkaankin miehen
sen alla on taipunut pää.
Mitä voikaan ihmislapsi,
kun uskoa ei hän voi
lähisempään veljehen taikka
sisareen parahimpaan, oi?
Elo kuoloa katkerampaa, katalampaa on toki näin, kun saa sala-iskuja aina odottaa käsist' ystäväin.
Koska koitti päivä sees?
Kaikki, kaikk' on harmajaa, luonto, taivas, ilma, maa. Koska koitti päivä sees, pienen pieni pilke ees?