»Lyödäkö?»
»Niin, ja purra. Hän ei kammoksu mitään. Hän ei suinkaan ole hauska vahtia.»
»Mutta hän ei saa tulla maihin, kuulettehan te sen. — — Koettakaa vielä kerran. Tarjotkaa hänelle kaksin kerroin.»
»Saahan koettaa.»
»Hyvää yötä.»
»Hyvää yötä.»
Kuin Holt taas oli tullut maalle, seisoi hän vähän aikaa paikoillaan, ikäänkuin miettien, mitä tietä menisi. Hän meni sitten hitaasti muutamia askelia Vikin taloa kohden, mutta pysähtyi taas, köyristyi viluisesti ja hieroi käsiään. Viimein oli hän tehnyt päätöksensä. Hän meni suoraan talon portille ja soitti kelloa. Kello soi kumeasti. Kesti kauvan, ennenkuin kukaan tuli. Viimein kuului sisäpuolelta askelia, ja naisääni kysyi: »Kuka siellä?»
»Laivanisäntä Holt.»
Portti avattiin.
»Onko Vik kotona?»