Holt oli vaiti hetkisen.
»Sinä olet leppymätön.»
»Minä en tahdo auttaa minkäänlaista hurjistelua.»
»Hm, minun liikettänikö sinä et suvaitse?»
»Ei. Minä en suvaitse sinua.»
»Sinä et siis tahdo.»
»En.»
Kuin Holt jonkun aikaa mietittyään taas alkoi puhua, oli hänen äänensä epävarma.
»Minä en olisi koskaan voinut kääntyä kenenkään muun vastustajani puoleen tämmöisellä rukouksella. Sinulta minä saatan pyytää sitä, sillä minä — minä — olen tehnyt sinulle väärin kerran. Minä en häpeä nöyrtyä sinun edessäsi.»
Vik ei vastannut.