— Luulen toden totta, että voitatte minut juttujen kertomisessa, sanoi hän ja läjäytti vierastaan reiteen. — Sitte ne söivät minut… ha, ha, ha!… Te olette saakelin "smart!"
Frank yhtyi nauruun, mutta he tulivat keskeytetyiksi, sillä Agnes tuli ilmoittamaan, että naiset tahtoivat sanoa herroille hyvää yötä. He olivat väsyneitä eilispäivän juhlimisesta.
Kreivi nousi heti.
— Sitten emme saakaan tilaisuutta kuulla neidin kaunista ääntä tänä iltana? — sanoi hän kohteliaasti. Mutta minä luulen, ettemme ole oikein sopivia naisten seuraan, lisäsi hän ja haisteli takkinsa hihaa. — Teillä pitäisi olla erityiset paratiisipuvut, herra Plummer.
— Noh, hiukkanen tupakan hajua ei nyt viene kultausta heistä, sanoi Plummer nauraen ja veti takin yllensä. — Sitte ne söivät minut! Ha, ha, ha; se tulee huvittamaan minua koko yön.
Lyhyen keskustelun jälkeen poistuivat naiset, samoin herra Plummer; hänen vaimonsa tahtoi puhella hänen kanssaan kahden kesken. Kreivi ja Frank olivat tuskin jääneet kahden, kun viimeksi mainittu kuiskasi:
— Huvittaako teitä katsella Minneapolista iltavalaistuksessa, herra kreivi?
— Kreivi nyökkäsi, ja he poistuivat ottaen portinavaimen mukaansa.
Mutta ylhäällä makuuhuoneessa odotti mr Plummer nöyrästi vaimonsa nuhdesaarnaa, hän oli huomannut jo myrskyn olevan tulossa.
— Pidätkö todellakin kylläksi arvokkaana tapana edustaa taloamme ja kaupunkiamme siten, että kutsut tuon vieraan kreivin "paratiisiisi" ja näytät hänelle kaikki alhaiset tapasi? alkoi hän.