— Tämän te saatte kalliisti maksaa! Sitten painoi hän kädellään rintaansa ikäänkuin tuskassa, horjui vähän matkaa eteenpäin, viittasi luokseen ensimäisen ajurin ja ajoi kotiin.
Daniel Nilsen veti helpoituksen huokauksen.
— Vihdoinkin olen saanut yhtä heistä kurittaa. Ne ovatkin niin kauan minua nujuuttaneet, ne katalat!
Kun Dina tavallisuuden mukaan illalla tuli kotiin, sanoi isä hänelle:
— Saat muuttaa Plummerilta, Dina.
— Minkätähden, isä? — kysyi Dina ihmetellen.
— Sentähden, että… että siellä ei ole enää turvallinen olla.
— En ymmärrä, mitä tarkoitat.
— Tiedätkö, että Frank Plummer, se keikari, oli täällä ja ihan suoraan pyysi sinua rakastajattarekseen.
— Mitä? huudahti Dina vaaleten.