Bergit kääntyi pois, sillä hän töin tuskin taisi olla nauramatta.
"Onko sinulla ollut hyvä onni kalassa tänään", aloitti Per taas ja nipisti samassa vähän Bergit'in käsivartta, "nä'in että sinulla oli koukkuja järvessä".
"Ei juuri! Kala ei syö päivänpaisteessa", sanoi Nils ja hieroi leukaansa; mutta hän seisoi, niinkuin kuumilla hiilillä, missä seisoi.
"Parempi onni toiste", sanoi Bergit hymyillen, "ei kalastaminen varmaankaan ole niin helppoa, kuin luullaan".
Lukkari toivoi olevansa onnellisesti ulkona jälleen, sillä hän kyllä huomasi että sai pilkkaus-pilleriä, mutta nyt Arne tuli maljan kanssa, ja lukkari tuli niin ystävälliseksi ja hyväksi että oli oikein hupaista nähdä.
"Onneksi olkoon", sanoi Arne tarjoten olutta.
Lukkari otti aika kulauksen, sitten hengitti hän syvään:
"Oo — se hyvää olutta!"
"Mutta sinun pitää juoda pohjaan, se on laihaa olutta yhtä kaikki", jatkoi Arne.
"Ei, se oli hyvää olutta", ja Nils nosti taas maljan huulilleen, "sinä et pane olutta tyhjän säkin varalta, sinä Arne", lisäsi hän, hymyili veitikkamaisesti ja maiskutti kielellään, "ja tämä malja on verratoin, ken on sen maalannut — niin tulen punaiseksi?"