Vieras vastasi välehen, Pietari pian sanoopi: "En ole Oulusta oloa, Kaupungista kauppamiesi; Tuolt' olen rajan takoa, Pitäjästä Vuokkiniemen, Kesän Kellossa asunna, Putahilla puolen vuotta."
Lausui vanha lautamiesi, Puhui suusta puhtahasta: "Mik' on virka vierahalla, Kosk' olet kovin korea, Vieras vikkelän näköinen?"
Pietari pian sanoopi, Naurusuusta naukaiseepi: "Olin ennen ompelia, Taitava takin tekiä, Selän leikkasin lyhyyksi, Piirsin körtit pitkälläiset, Nostin kairat kainaloihin."
Kannettihin kangaspakka, Kahen hengen kannelmoinen. Sieppas saksensa samassa, Kettunen keritsimensä, Laski kankahan kaheksi, Pilkkui pieniksi paloiksi. Viikon neuloi toista puolta, Pyhän tullessa pikemmin, Ison juhlan joutuessa.
Väki kirkkoon kiiruhtaapi; Kettunen keveä miesi Puki päälle parahat vaatteet, Silkkiset sukan sitehet, Sataraksit saappahilla, Valkea kaluna vyöllä, Silkkitupsuset sivulla, Kammartuuki kaulahuivi. Läksi kirkkohon komista, Läksi parvesta paraasta, Yli muitten ylpeimmin.
Siell' on pappi paljon haasti, Paljon taisi tarvitakkin Opetusta outo poika. Ei on suotta saarnatakkaan, Ilman virttä veisatakkaan.
Siell' on tytöt siivolliset. Suuret saalit hartioilla, Neulalla nenästä kiinni; Liiat on kirjat kintahissa, Varuriikit vanttuhissa, Käet kullan käärilöissä, Sormet kullan sormuksissa. Net on suorat sormiltansa, Varsin nopsat varreltansa. Katsoi naiset naurusuulla, Tyttäret tykönsä toivoi Tuota suurta sukkeluutta, Kielevyyttä Kettus-poian, Venäläisen viekkautta.
Kotihin nyt kuljettihin; Kettunen keveä miesi Astuupi ylös mäkiä, Hän tahtoi talon tytärtä, Luotuu lasta lautamiehen. Tästä hän katsoi Kaisan päälle, Liki Liisaa piteli. Vanhin kuitenki sanoopi, Torui Tornu Liisaansa: "Venäjän mies viekas poika, Sepä piiat petteleepi, Morsiamet mainittelee Parahilta pappiloilta."
Pietari pian sanoopi, Kettunen jo kerkiääpi: "Lähen pois talosta tästä, Kultanappini kulutan, Naimatakkini talutan, Veän verkavaatteheni. On tyttö toisessai talossa, Lapsi kaunis kasvatettu, Venäläisen verraksikin, Jok' ei potki poikamiestä, Ei hän potki polviltakaan, Säre säärivarsiltakaan."
Astui hän alas mäkiä, Polki polven kerkeyttä. Kohti Kilposen kotia; Kaks on pirttiä pihalla, Kaks on tietä kartanolla. Meni pirttihin pihalla, Meni poika päähän pöyän, Rohi poika rohkiasti: "Takin naima tarvitseepi, Vihkivaatteen varsin sievän."