Eivät soi somasti virret, Laulut kaiku kaunihisti, Kun on riiat ristityillä, Kamppaukset kastetuilla. Liekkö piru pettänynnä, Häijy henki häirittännä, Etsimään elossa tässä Rikkautta ristitöntä.
Jos nyt laulan joita kuita Ulkomailta mainituita, Nämä oisi ouot kuulla, Sekä surkiat sanoa, Vesi silmihin veäksen, Purot päästä puhkiaapi. Siell' on juhlina jyrytty, Pääsiäisnä päitä lyöty, Pyhät käyty pyssy käissä, Sapatit sapeli vyöllä, Sunnuntaina surmattuna, Juhannussa verta juossut, Papit pantu pilkan alle, Arkkipiispat ammuttuna, Ruhtinaat rumasti pietty, Ministerit miekoin lyöty. Kuninkaat' on kulkemassa, Keisarit kävelemässä, Kaikki vallat vaivan alla, Itse paavikin paossa, Joll' on aina armo ollut, Julkinen Jumalan istuin.
Jo olisi kyllä kuulla, Lukioitten lauleskella Rikoksissa ristityihen, Kapinoissa kastetuihen. Vainpa vielä virteheni, Laitteleisin lauluhuni, Mitkä riikit riieltynnä, Noussut vasten valtojansa; Franska ensin rauhan rikkoi, Pariisi pahan metelin, Wienissä viha yleni, Usko kuoli Unkarissa, Roomassa rumat sanomat, Ilkeys Italiassa, Puolalaiset pauhannunna, Yhtä toista yllyttännä; Onpa Tanskakin tapellut, Kapinoinnut Saksan kansat, Preyssiläiset riiellynnä, Ruotsalaiset ruskannunna, Siihen noussut Norjalaiset, Englantikin estämähän.
Sit' en tieä tismallehen, Taia aivan tarkallehen, Liekkö Turkissa tapeltu, Venäjällä verta juossut, Spaniassa pauhattuna, Portukaalissa poristu.
Siell' on kauppa kallistunna, Rakennukset rauvennunna, Hiiret vienynnä hopian, Kasit kullan kannellunna, Leivät syönynnä sapelit, Miekka vehnäiset vetännä, Tykki juonut juomakannut, Pyssy viinit viiletellyt, Voit' on tiellen tippununna, Sikäli silakka mennyt, Maito juossunna jokehen, Olutpuolikko purollen.
Riita on kaikki riitsinynnä, Tappelu tasan jakanna, Kansa parkuvi paossa, Lapset nääntyvi nälässä, Mestareilla miekka käissä, Saksoilla sapeli vyöllä; Yhtäläinen yöt ja päivät Tappelu joka talossa, Syövät kissat kiukoalta, Kasin poiat kartanolta, Eli herkun herran suusta, Kielen vievät viimeiseksi.
Meitä on pietty metsikoina,[21] Ulkomaalla mainittuna, Ennen soihmattu sioiksi, Apinoiksi arveltuna: Siitäpä se nyt tulevi, Sinä meitä, myö sinua! Emme kiellä keisaria, Hajoittele hallitusta: Suokohon suloinen Luoja, Vastakin vakainen Herra Keisariksi kelpo miehet, Sankariksi sarvipäiset, Jott' olis rajoilla rauha, Suomessa sula sovinto!
Vielä virkan viimeiseksi, Laulan päällen päätökseksi, Elä suutu Suomen päällen Ulkokansa kauhiasti, Jos on virsi väärin veetty Runoni rumasti tehty: Laulakaa pahempi laulu, Runo kahta kauhiampi! Meillen se hyvin sopivi, Onpa ennenkin sopinna, Eikä suututa samassa, Kapinoia kaikin aioin. Saatan kuitenkin sanoa, Maani puolesta puhua, Jos toki tora tulevi, Kilvan juoksu kerkiävi, Kuhun saapi Suomalaiset, Sattuvi Savon sapeli, Kuuro päiveä kuluvi, Hetki, kaksi heilahtavi, Ennenkuin ero tulevi: Harvoin hattu maassa maannut, Kypärä kylän jaloissa, Suka tiellä Suomalaisten, Kalpa Karjalan urosten.
LAULUIN TIEDÄNNÄSTÄ.
Moni tirskuu tieoistansa, Moni lausuu lauluistansa; Min' en tirsku tieoistani, Enkä lausu lauluistani: Minun lapsen laihat laulut, Vähät untelon urohon. Kyllä niit' on tietäjiä, Joka laineh laulajia, Vaan ei varsin tietäjiä, Eikä tarkoin laulajia Laula järvestä jänistä, Hankiloita hongikoista. Tieän pikkuisen minäki, Tieän on tiaisen synnyn, Koprin otsalla olian. Rutta raiasta putosi, Utelva pahasta puusta, Kanarvasta kaunis kukka, Heinä heitti helpehensä: Se sirahti siivillehen.