"Minusta olisi paras koota niin paljon talonpoikia kuin mahdollista, antaa heille aseita sen mukaan kuin varamme riittävät ja kiiruhtaa vihollisten jälestä", vastasi toinen upseereista, luoden silmänsä karttaan.
"Mutta olenpa kuullut Aleksejeffilla olleen alkuaan 1,300 miestä, joista hän lähetti Enoon ainakin parisataa", vastasi Malm seisahtaen kuninkaan kuvan eteen, jota hän katseli hetkisen.
Sitten kääntyi hän pöydän ääreen ja alkoi tarkastaa karttaa.
"Kuinka paljon talonpoikia on jo tullut leiriimme, Vallgren?" kysyi hän mitaten välimatkan Joensuusta Ruskealaan.
"Sitä en voi tarkoin sanoa", vastasi tämä; "luullakseni parisataa."
Samassa tulivat Pekka ja Aatu sisään.
"Olen kutsunut teitä tänne", lausui Malm, "kun kuulin teidän taistelleen Mönninvaaralla vapaajoukkojen mukana. Kertokaa, miten siellä kävi?"
Aatu Tirronen täytti majurin käskyn niin huolellisesti kuin suinkin voi.
"Tahdotteko tulla komppaniaani, pojat?" kysyi Malm mitellen heitä kiireestä kantapäähän.
"Minun plutoonani etenkin on vajannainen", liitti luutnantti Rosin.