"Saat sakkoa kaksisataa kultarahaa, ja sitten pois maasta; sormuksen hinnasta sovimme ritarin kanssa! Vahdit, viekää nämät juutalaiset hökkeliinsä ja tuokaa sieltä tullessanne 200 kultarahaa!"
Aron ja Rebekka seurasivat trapantteja.
"Pitkittäkää nyt matkaanne, minä annan teille anteeksi", virkkoi herttua lempeästi, ojentaen kätensä de Montaignelle ja Jadvigalle suudeltavaksi. "Hyvästi, palatkaa linnaani onnellisina!"
Puolen tunnin kuluttua kiikkui Haukka Airiston selällä, kantaen kaksi onnellista, jotka täten eivät tulleet näkemään niitä rauhattomia päiviä, mitkä nyt Turun linnalle koittivat.