"Mitähän tuolla ryssällä on mielessä?" ajatteli Elsa. "Minua kauhistuttaa, sillä olenhan kokonaan hänen vallassaan."
"Pois minusta!" kiljasi hän kuohahtaen. "Ensin rääkkäytätte vanhempiani ja sitten aiotte tehdä samaa minullekin!" Hän koetti istuutua, mutt'ei voinut.
Ivanoff puri huultaan.
"Elkää kiivastuko, ihana neito. Miettikää tilaanne ja muistakaa että olette minun vallassani! Vastusteleminen on turhaa."
"Elä kajoo minuun, saatana!" huusi Elsa hajalla hapsin. "Päästä minut… oi!"
Ivanoff julmistui.
"Vai niin, etkö hyvää usko, sä ylpeä tyttö", lausui Ivanoff, voimatta enää hillitä vihaansa. "Sentähden saat yksinäsi miettiä parempaa vastausta. Kärsimykseni on jo loppunut."
Hän vihelsi pieneen hopeapilliin.
Feodor, hänen uskollinen palvelijansa, ilmestyi ovelle.
"Vie tämä tyttö tupakamariin ja vartioi häntä tarkasti. Katso, ett'ei hän saa vahingoittaa itseään."