[66] Viipurin raastuvanoikeuden arkistonhoitaja, eräs vanha neiti Svetichin kertoi myös kuulleensa, että Juteini oli ollut omituinen, mutta mitään erikoisen omituista ei hän sentään tietänyt mainita.
[67] Samana vuonna hän muuten oli matkoilla Skandinaaviassa.
[68] Ehkäpä näin: D(avid) E.D. Europaeus.
[69] Tämä lause tukee koko lailla J. Krohn'in väitettä ja meidän aikaisemmin epäillen lausumaa arvelua Juteinin jumaluusopillisista luvuista, vaikk'ei sekään tietysti varmaksi todista asiaa. Ellei Krohn'in tiedonanto ole perinnäiskertomaa, on se kotoisin tästä lähteestä.
[70] Ellei J. Krohn'in tästä asiasta edellä esittämämme tiedonanto ole taaskin perinnäiskertomaa, niin on sekin kotoisin tästä lähteestä.
[71] Tämän epäkriitillisen lauseen löytää järkevämmässä muodossa J. Krohn'in Juteini-elämäkerrasta. Siitä on jo edellä puhe.
[72] »Suomettaren» toimituksella on nähtävästi kyllä ollut kirjanen »Lauseita», mutta ei »Anteckningar» kirjaa, koska sen nimen on hieman väärin esittänyt: käyttää, näet, »hvarjehanda» sanaa »varianta» sanan sijasta, vaikka sen kyllä sanallisesti oikeana olisi saanut »Lauseita» kirjan esipuheesta, mutta ei ole huolinut siihen katsoa, vaan on sen siitä luultavasti ennen lukeneena muistista esittänyt.
[73] Viisi päivää ennen kuolemaansa Juteini jo täytti 74 ikävuotta.
[74] Tässä sopinee täydennykseksi erääseen edelliseen viivanalaiseen lisätä, että Mielck'in talo, jonka Joël Jacob Judén sai vaihtoon isältänsä saamaansa taloa N:o 109 (nyk. Katariinank. 19) vastaan, sijaitsi Neitsytniemen esikaupungissa Viipurissa ja että vaihto ehkä oli tapahtunut jo isän eläissä, koska Aschan'in kertomuksessa mainitaan »ukko J:n tulleen Neitsytniemestä».—Joël Jacob Judén oli Howingin tiedonannon mukaan naimisissa suomalaissyntyisen palvelijansa kanssa ja muutti Ruotsiin 1860-luvulla. Saman tietämän mukaan ei hän ollut mikään »kielten opettaja», kuten J. Krohn mainitsee, vaan eli isänsä keräämillä varoilla, niinkuin eräässä kohdin aikaisemminkin kerromme.
[75] Åbo Tidning,—N:o 26, d. 31 Mars 1804 ja V.W. Pipping'in Luettelo. Kerron tässä, että tohtori A.V. Koskimies on huomauttanut minulle, että Åbo Tidning'issä oleva tämän runon otsake »Edesmenneen muistoxexi,» on siksi niin omituinen, että se on runomittaiseksi laadittu.