Saman luontoinen on Äidin sydän-niminen hieno ja syviä tunteita osottava laulu, jonka kolme ensimäist säejaksoa kuuluvat:
»Syvembää ei salaisuutta syngeyskän synnytä, suurembaa ei suloisuutta koko luondo käsitä, kuin on kungin syndymä, äidin sydän syttyvä.
Rikas ombi äidin rinda synnyttäissä sikiän, jaa, sen suhteen halpa hinda ombi kullan kiildävän: heikkokin ja hembeä lapselle on lembeä.
Tunne tuosta kuolevainen, onnen osa äidillä, kuin on lapsi kuuliainen iän pienen päivillä: siitä sydän suloinen, rakas ombi riemuinen.»[213]
Tunnelyriikkaan kuuluvista Juteinin lauluista on usea hyvin onnistunut ja niistä hän v. 1819 julkaisi valikoiman, johon otti muutamia muitakin lauluja, niinkuin ennen mainitsemamme: »Eläkön armias», »Kesti-Laulun», »Juoma-Laulun» y.m.. Kokoelman parhaita on ennen esittämämme »Laulu Elämän nautinnosta», »Pojan Laulu Tytöllensä», »Laulu Rakkaudesta» ja »Naima-Laulu». Kaikilla näillä on kyllä oma sulonsa, mutta painatamme tähän vain »Pojan Laulun Tytöllensä» ja Juteinin myöhemmällä ijällä (v. 1835) syntyneen sievän, eloisuutta uhkuvan »Menestys Suomessa»,[214] joka on otettu hänen koottuihin teoksiinsa ja kuvaa elämän suloisuutta rakkaassa isänmaassamme. Pojan Laulu Tytöllensä on alkuaan ollut kokoelmassa »Ajan Viete»[215] ja kuuluu:
»Tule tänne, tule tänne, tyttö toivovainen,
onnen aika ombi meillä aivan ihanainen:
rind' on rakas minulla,
sydän sula sinulla.
Ikävä on yksinänsä olo maamme päällä,
kumppanita kuljeskellen turha kaikki täällä;
tule tänne, tuttavan',
jota ratki rakastan.
Sydämessä suloisessa, armas ystäväisen'
kannan minä sinun kuvas kauan kestäväisen;
rindas on kuin rakkaus,
nimes huulden huvitus.
Minun majan ombi tuolla tosin matalainen,
mutta sydämen' on täällä varsin sulavainen;
mesi-marjat kasvavat
majan luona makeat.
Koivistokin siellä kaunis ombi kasvavainen,
jossa ilo aldis meille ain' on ihanainen;
onnen vesat venyvät
lumessakin leveät.»