AGRICOLA. Sepä tietty!
TEITTI (Ottaen pöydältä suuren kirjan käteensä.) Ajatelkaahan, meilläkin on sitten tällainen kirja omalla kielellämme! (Äänettömyys.)
SIMO (Juhlallisesti.) Ja se on sitten … Biblia fennica … suomalainen raamattu … suomenkielen kulmakivi!
TEITTI. Niin. Ja sitten me suomalaiset emme enää olekaan mikään hämäräperäinen heimokunta jossakin siellä kaukana, ruotsalaisten selän takana. Ajatelkaahan, minusta tuntuu nyt jo, ikäänkuin kotimaamme ja kansamme olisi siirtynyt lähemmäs näitä maailman sydänseutuja, joissa valot roihuavat.
SIMO (Agricolalle.) Entä kun sinulla on koko suomalainen raamattu valmiina?
AGRICOLA. Sitten seuraa rukouskirjan, katekismuksen ja virsien vuoro.
SIMO. Niin, niin. (Ottaen Tukydideen käteensä.) Ja ehkä joskus … tulevaisuudessa, voi tällainenkin kirja suomeksi ilmestyä?
TEITTI. Sinun rakas Tukydideesi! Niin, miksi ei? Miksi ei suomenkielellä voisi aikojen kuluessa ilmestyä kaikkea mitä muillakin kielillä. Totisesti, haluaisinpa moniaan vuosisadan kuluttua pistäytyä jälleen maan pinnalla näkemässä sitä satoa, joka suomenkielen vainiolla on kohonnut veli Mikaelin kylvöstä!
SIMO. Hm! Totisesti! Mutta tiedätkö mitä, frater Martine? Minua alkaa kovin hävettää, että me tänäänkin olemme kotona jouten istuneet ja antaneet veli Mikaelin ulkona hypätä meille syötävää ja juotavaa haalimassa.
AGRICOLA. Sehän on pikku asia!