(Istuutuvat pöydän ääreen toisiaan vastapäätä.
Kiusallinen äänettömyys.).
HERRA EKMAN. Kuinka somalta sinä näytät tuossa valkoisessa esiliinassasi!
ANNA. Hm!
(Äänettömyys).
HERRA EKMAN. Muuten — terveisiä veljeltäsi.
ANNA (säpsähtäen). Kuinka! Oletko sinä tavannut Reinon?
HERRA EKMAN. Kyllä.
ANNA. Helsingissäkö?
HERRA EKMAN. Niin.
ANNA. Hän on siis yhä siellä, vaikka — vaikka hän jo hyvän aikaa sitten kirjoitti papalle menevänsä entiseen kesäharjoittelupaikkaansa?