— Mistä ne teitä syyttävät?
— Saksassa olosta ja jos mistä, — vastaa hra S. huolettomasti.
Hetken kuluttua viittaa hän sivuseinällä istuvia ja kuiskaa iloisen tyytyväisenä:
— Tuossa joukossa on kaksi upseeria ja kaksi rautaristin miestä.
Silmät suurina alan minä jälleen tarkastella noita sivuseinällä istuvia nuorukaisia, samalla kuin sydämeeni valahtaa lämmin myötätunto heitä kohtaan sekä painostava pelko siitä, mikä heitä tänne jouduttuaan uhkaa.
Myöhemmin, sikäli kuin pöytäkirjat ehtivät kirjavaa sisältöään paljastaa, saamme tietää, että ilmiantajat väittävät itsensä S:nkin olevan luutnantin suomalaispataljoonassa.
— Tunnetteko ylioppilas Vuoksen? — kuiskaan minä jälleen S:lle.
— Kyllä, tuossahan se istuu meitä vastapäätä.
— Tuoko, jolla on tohvelit jalassa?
— Se juuri.