En kieltää voi nuo sanat että rohkaisivat meitä. (Skalmille.) Mut vaiti tarvittaissa osaattehan myös olla; suuri avu varovaisuus on näissä asioissa.
NIILO SKALM:
Ymmärrän.
HERTTUATAR:
Tään hetken muistoks sekä onneksi sen työn mi teitä vartoo, ottakaa tää amuletti kallis; vaaroissa se kaikissa on teitä suojaava.
(Ottaa rinnaltaan ketjuissa riippuvan medaljongin ja ripustaa sen Skalmin kaulaan.)
NIILO SKALM (Suutelee polvistuen herttuattaren kättä):
Ma saakka viime hengenvetooni oon palveleva kuningatartani.
HERTTUA:
Nyt vastausta kiirein laatimaan me kirjastohon käymme. (Skalmille.) Teitä, luulen, on pian meillä tarvis. Näkemiin!