Ylimys hän puolalainen on, ja kaunis, uljas —
ANNA:
Ma sanon: vaiti! Sulle eivät kuulu ne asiat! — Kas, lörpöttäissäs siinä taas helmen rikoit!
DOZKA:
Armollinen neiti, se anteeks mulle suokaa, käsitellä niin vaikea on näitä.
ANNA:
Lörppäkieli kun olet, vaikea on mieltäs työhön sun kiinnittää. — Kas niin, pois kyyneleet ja hoida työtäs. Valmiiks saatava on tämä nimipäiväks herttuan!
DOZKA:
Ah, ja te lahjaks annatte sen hälle?