Seuraavan tunnin käytin housujeni perinpohjaiseen treenaamiseen: kävelin edestakaisin lattialla, seisoin hajasäärin ja kädet taskuissa sekä otin tuolilla erilaisia istuma-asentoja. Kun siitä päästyäni olin aikeissa lähteä ulos kävelylle, näin Silanderin kepin avulla tulla lyyhäävän pihan halki.
Hän saapui minua lepyttämään. Kertoi käyneensä räätälin luona ja saaneensa hänet tyydytetyksi. Puolet oli kuitattu ilmotusmaksuun ja toisen puolen oli Silander luvannut toimittaa ensi tilassa. Minut oli räätäli luvannut jättää kokonaan rauhaan.
Luonnollisesti haihtui tälläkin kertaa sydämestäni kaikki närä Silanderia kohtaan ja nähdessäni hänen ajettuneet leukapielensä sekä ontuvan jalkansa kaduin minä kirjeeni kovuutta. Kiitin häntä vaivoistaan ja ystävinä puristimme jälleen toistemme käsiä.
Mitä kovanonnen housuihini tulee, niin ulkona liikkuessani näyttivät aina ihmisten katseet kiintyvän erikoisesti niihin, kuten aikaisemmin kenkiini. Tästä kiusaantuneena vein ne maalla käydessäni kotikyläni tunnustetulle räätälimestarille, joka tarkasteli niitä päätä pudistellen ja teki sitten sen ikävän paljastuksen, että samalla kun ne olivat lonkilta liian ahtaat, oli takapuolessa kokonaista kolme senttiä liikaa. Ja ne oli leikattu niin täpärälti, että korjaaminen oli mahdotonta!
On luonnollista, että minä tästä harmillisesta seikasta tietoiseksi tultuani en mielelläni ollut selin ihmisiin. Kohtelin ankarasti housujani, saadakseni ne mahdollisimman pian loppuun kulutetuksi. Mutta ne olivat luonnottoman sitkeähenkiset eikä niissä mikään kohta vielä kiiltänyt, kun vuosia myöhemmin möin ne Helsingissä juutalaiselle.
Henkistä sodankäyntiä Hoikkalassa.
Tietysti eivät Kolkkalan sanomalehdet naapurisopuun nähden tehneet poikkeusta muista tuhatjärvisen maamme lukuisista valonahjoista. Halu käydä tukkanuottasille kohtasi aika ajoin kumpaakin lehti-rääsyä kuin kulkutauti. Mitään asiallista pohjaa ei "polemiikilta" kaivattu eikä sellaista koskaan ollutkaan minun Riennossa-oloaikanani. Riidanhalun päälle tullessa tehtiin tikusta asiaa.
Kiistasepustuksia kirjotti Pohjantähteen "Yskä" ja Rientoon "Näveri". Alkuaan oli Riennossa esiintynyt "Aivastus", mutta kun Pohjantähti oli siitä saanut aihetta vällötellä Riennon huonosta kekseliäisyydestä ja matkimishalusta, oli nimi muutettu "Näveriksi", joka minun tullessani oli jo käytäntöön vakiintunut.
* * * * *
Viikonpäivät sen jälkeen kun edellä mainittu rakennusmestari oli laskenut Kolkkalaa kiertämään juorun juopottelusta ja tappelusta Riennon toimituksessa, ilmestyi Pohjantähteen seuraava petiittisepustus: