— Kukaan ei mahda mitään sille, mitä sinä kuvittelet mielessäsi — kaikkein vähimmin saat lykätä syytä Marillan niskoille. Kauheitten asioitten ei lainkaan tarvitse olla jännittäviä. Ne ovat usein vain kehnoja ja mitättömiä.
— Oli joka tapauksessa hurjan metkaa nähdä sinun ja Marillan makaavan kaivonkannella tähystelemässä kaivoon, sanoi Davy ja kihnutti hyväillen poskeaan polviansa vasten.
Anna pysyttelihe vakavana, kunnes hän oli ennättänyt rappusista ulos. Sitten hän vaipui alas arkihuoneen sohvalle ja nauroi, niin että hänen täytyi pidellä kylkiään.
— Kunpa toki tahtoisit kertoa, miksi sinulla on niin hauskaa, sanoi Marilla ärtyisästi. — Minua ei ole ollenkaan naurattanut koko päivänä.
— Sinä tulet nauramaan täyttä kurkkua tämän kuultuasi, lupasi Anna.
Ja Marilla nauroi todellakin, mikä osoittaa, kuinka hänen kasvatuksensa oli edistynyt senjälkeen kun hän oli ottanut Annan taloonsa. Mutta hän huokasi heti senjälkeen.
— Minun ei olisi kaiketi pitänyt sanoa hänelle tuolla tavoin, vaikka minä olen kerran kuullut erään papin sanovan siten eräälle pahalle poikanulikalle. Mutta hän koetteli kärsivällisyyttäni siihen määrin… Se sattui sinä iltana, jona sinä olit konsertissa Carmodyssa ja minun piti viedä poika nukkumaan. Hän sanoi, ettei hän ymmärtänyt, mitä hyötyä olisi iltarukouksesta, ennenkuin hän tuli niin suureksi, että Jumala välitti hänestä… Anna, minä en tiedä, kuinka meidän on meneteltävä tuon pojan suhteen. En ole koskaan nähnyt mokomaa. Ja välistä menetän kokonaan rohkeuteni.
— Ah, älä sano niin, Marilla. Muista, kuinka vaikea kasvatettava minä olin tänne tultuani.
— Anna, sinä et koskaan ollut ilkeä — et koskaan. Näen sen nyt, kun olen saanut oppia, mitä todellinen ilkeys merkitsee. Myönnän, että sinä aina sait aikaan kamalia kommelluksia ja jouduit itse pulaan, mutta sinä aina tarkoitit hyvää. Davy on ilkeä pelkästä ilkeyden halusta.
— Oi ei, ei hänkään ole ilkeä pohjaltaan, sanoi Anna sovittelevalla äänellä. — Se on enimmäkseen vallattomuutta. Ja täällähän on kylläkin hiljaista ja yksitoikkoista hänelle. Hänellä ei ole ketään toisia poikia, kenen kanssa leikkiä, ja jotain hänen täytyy keksiä aikaansa kuluttaakseen. Dora on niin sävyisä ja kiltti, ettei hän kelpaa leikkitoveriksi pojalle.