— No, miksi et sitten pidä niistä?
— Ne — ne eivät — ole kauniita, sanoi Anna vastahakoisesti.
— Kauniita! — Marilla ähkäisi halveksivasti. — Tiedätkö mitä, en lainkaan vaivannut päätäni pannakseni kokoon sinulle kauniita pukuja… Pyntätyt tyttölapset ovat pahinta, mitä tiedän. Nämä puvut ovat sieviä, järkeviä ja käytännöllisiä, ilman mitään rimsuja ja muita hetaleita, ja siinä on kaikki, mitä sinä saat nyt kesällä. Ruskea liinapuku ja sininen karttuunipuku kelpaavat erinomaisesti kouluun, kun alat sitä käydä. Satiinipuvun saat panna yllesi kirkkoon ja pyhäkouluun. Sinun täytyy olla tarkka ja varovainen niiden suhteen, etkä saa repiä niitä rikki. Minun mielestäni sinun pitäisi olla kiitollinen mistä hyvänsä päästessäsi mokomasta makkarannahasta, jossa tähän asti olet käynyt.
— Oi, minä olen kiitollinen, vakuutti Anna. — Mutta olisin ollut kuitenkin paljon kiitollisempi, jos — jos olisitte yhteen ainoaankin niistä laittanut rypytetyt hihat ja pienet kalvosimet… Rypytetyt puhvihihat ovat nyt niin muodissa… Oi, olisi synnyttänyt sellaisen tunnelman, tietäkääs Marilla, olla puettuna leninkiin, jossa on rypytetyt puhvihihat…
— Saat tulla toimeen ilman sitä tunnelmaa… Minulla ei ollut kangasta tuhlata puhvihihoihin. Minä puolestani pidän niitä naurettavina. Yksinkertaiset ja järkevät ovat minun makuuni.
— Mutta minä tahdon mieluummin näyttää naurettavalta, kun kaikki ihmiset ovat sellaisia, kuin yksinkertaiselta ja järkevältä ypö yksinäni, kivesti Anna surullisena.
— Niin, kaikkien kaunis ei ole samanlainen… Ripusta nyt varovasti uudet pukusi vaatekaappiisi ja istuudu sitten lukemaan pyhäkoululäksyäsi. Herra Bell on lähettänyt nimille "Johtotähden" ja huomenna saat mennä pyhäkouluun, sanoi Marilla ja katosi loukkaantuneena portaita alas.
Anna liitti kätensä yhteen ja katseli pukuja.
— Toivoin niin kovin, että yksi niistä olisi valkoinen ja puhvihihoilla varustettu, kuiskasi hän itku kurkussa.
Olen rukoillut sellaista — vaikka enpä juuri suuriakaan toivonut silti… En koskaan uskonut, että Jumalalla olisi Aikaa huolehtia pienen orpotytön vaatteista… Tiesin, että Marillasta kaikki riippui. Onneksi voin kuvitella, että yksi niistä on lumivalkoista muslimia ja koristettu ihastuttavilla pitsireunuksilla, kolme puh via kummassakin hihassa.