— Koetin kyllä tehdä siitä lopun, sitä en kiellä, vastasi Gilbert aivan avomielisesti, — en sentähden, että olisit käyttäytynyt niin kuin äsken sanoit, vaan siksi, että olin varma siitä, ettei minulla enää ollut mitään toiveita, kun Gardner oli ilmestynyt näyttämölle. En voinut kuitenkaan päästä siitä vapaaksi — enkä voi ollenkaan sanoa sinulle, mitä minulle merkitsi olla kaksi vuotta siinä uskossa, että sinä menet hänen kanssaan naimisiin, ja kuulla joka viikko jos joltakin taholta toitotusta, että kihlauksesi julaistaisiin aivan piakkoin. Ja minä olin tietysti tässä uskossa siihen siunattuun päivään asti, jona sain hetkisen istua ylhäällä hermokuumeen jälkeen. Sain silloin kirjeen Phil Gordonilta — tahi oikeammin Phil Blakelta — ja hän kirjoitti, ettei sinun ja Royn välillä ollut ollenkaan mitään, ja hän neuvoi minua "yrittämään uudestaan". Saman päivän jälkeen tohtori ihmetteli, miten nopeasti aloin parantua.
Anna nauroi — mutta sitten hän värisi kuin vilusta.
— En voi koskaan unohtaa yötä, jolloin luulin sinun olevan kuolemaisillasi, Gilbert. Voi, silloin kaikki selveni minulle äkkiä — silloin ymmärsin — mutta minä luulin sen olevan liian myöhäistä.
— Niin ei kuitenkaan ollut, pikku rakkaani. Anna, nyt me vedämme viivan kaikkien vanhojen väärinkäsitysten yli — nykyhetki korvaa meille kaiken mitä runsaimmin. Ja jos sinä olet samaa mieltä kuin minä, niin me vietämme tätä päivää aina tulevaisuudessa merkkipäivänä. Se on antanut meille ihanan lahjan.
— Tänään on meidän onnemme syntymäpäivä, sanoi Anna vienosti. — Olen aina rakastanut Hester Grayn puutarhaa, mutta nyt se on minulle vielä rakkaampi kuin ennen.
— Mutta minun täytyy pyytää, että sinulla riittäisi kärsivällisyyttä, Anna, sanoi Gilbert äänensävy vakavampana. — Kestää kolme vuotta ennenkuin olen suorittanut lääkärintutkinnon. Eikä senkään jälkeen tule olemaan mitään silkkisiä seinäverhoja tahi marmorihalleja.
Anna nauroi.
— Minä en välitä silkkisistä seinä verhoista enkä marmorihalleista. Minä tahdon vain sinut. Sinä näet, että olen yhtä villiytynyt kuin Phil Jonakseensa. Silkkiset seinäverhot ja marmorihallit voivat kyllä olla hyviä, mutta minä osaan rakentaa haavelinnani aivan yhtä hyvin ilman niitä. Ja mitä odotusaikaan tulee, niin mitä siitä! Me tulemme olemaan hyvin onnellisia odottaessamme toisiamme ja tehdessä työtä kumpikin omalla tahollamme. Monta tällaista hämyhetkeä me kuitenkin suomme itsellemme. Ja silloin me haaveilemme yhdessä.
Gilbert veti Annan lujasti itseään vasten ja suuteli häntä. He astuivat sitten kotiin vieretysten varjojen tummentuessa, vastakruunattu kuningas ja kuningatar rakkauden valtakunnassa, pitkin kiemurtelevia polkuja, joita reunustivat suloisimmat kukkaset, mitkä milloinkaan olivat levittäneet tuoksuaan, ja yli lumoavien niittyjen, missä toivon ja muiston hyväilevät henkäykset puhaltelivat heidän ympärillään.