Keltainen lehti!
MUSTA KANGAS
— On liian musta elonkangas mulla,
sen päätteheksi täytyy vielä tulla
pien' korureunus kauniin punakuteen!
Ma kaipaan riemuhun ja rakkauteen!
— On siinä ennestään jo punaraita.
— Sen väri loistoton, sen riemu saita,
ma tahdon suuren, kirkkaan kultakuteen.
Ma kaipaan uuteen riemuun, rakkauteen!
MERI IDYLLI
Paadella kaitsevi vaahtien harjoja, Vellamon karjoja Ahtolan impi… Nauraa ja teiskaa, päin alas heittyy. Helmihin peittyy pettävä rimpi…
Lyö meriruokoa: hiirakot hyrskivät, pärskivät, tyrskivät vallattomalle. Pilvihin pinkovat, taittuvat, taipuvat, huoaten vaipuvat valtansa alle.
Pillillä piipaa: lokkiparvi liitää, kirkuen kiitää myrsky-yön kansa… Mieli ei lähteä leikkejä voittamaan. Sortuvi soittamaan murhettansa…
Kuuvalo-katveessa aaltoja kaulaa, kaihoaan laulaa kaiken yötä: »Ah kuka saisi pois kera kieriä, jäljeltä vieriä veen virin myötä…»
Valitus ilmaa loikkaa ja viiltää. Kalanpyrstö kiiltää siskon ja veion… Kuohu lyö kylmänä kuoleman nieluna. Laulu vain sieluna on merenneion…