Minä menen sinne, sinä jäät tänne, mut jousessa meillä on yhteinen jänne.
Ja yhdessä laulumme taivaalle helää, ne yhdessä kuolee ja yhdessä elää.
Jos yksinäisyyteenkin ainiaks jäänen, vain paremmin kuulen ma armaani äänen.
Yössä kuljen.
Yössä kuljen, yöstä haen tarinoita taivaanlaen, huojennusta elon ehdon, ruusupuuta armon lehdon…
Yössä kuljen, taukoo taisto, lankee outo onnen vaisto, halki tumman tuulen humun välkkyy härmä tähtisumun.
Tuomio.
Vaatii velka Ylähisen: Puukko rintaan rikollisen!
Painuu päivä synkkiin vesiin. Rikollinen, astu esiin!
Mistä tuska mulla onkaan? Syypää en, en viatonkaan!