Iske siis ja ota hinta! Kuoloon kypsä raukka rinta.
Aivoissa sekoo ja sakoo.
Aivoissa sekoo ja sakoo, aivoissa tykkii ja takoo, aatokset uupuvat lamaan, miel'kuvat kiertyvät kerään alati samaan…
Syömmessä palelee ja palaa, sammumus saapuu jo salaa, kuolema talven aukeen levittää helmansa vilveen levätä raukeen…
Syntiinlankeemus.
Sama mulle, jos ylläni taivaalla on Baalin päivä tai risti! Mua viisaampi myrkky vallitsee, sen Eedenin käärme pisti.
Älä toivo, Jahve kiukkuinen, sun että lempeäks lahjon; ma mieluummin tottelen tahtoo maan ja uhmaa rintani ahjon!
Saat verkot tielleni langettaa, saat turvata mustiin juoniin, saat kerrankin rääkätä riemukses ja iskeä valtimosuoniin!
Saat henkeni kiertää ja kaarrella ja työni tallata jaloin, saat sieluni silpoa, raadella ja syödä sen pala paloin!
Varomalla ma ehkäkin voittaisin elämälleni vuoden tai puolen, yhtä hyvin jo tänään ma sortua voin, kun huomenna kuitenkin kuolen!